Miksi kannattaa olla vihainen?

Tämä on vihasarjan osa 3. Osa 2: Miksi vihan kanssa kannattaa olla sinut?

Miksi kannattaa olla pahantuulinen (Why it pays to be grumpy and bad-tempered)?

Lyhennelmä artikkelista, joka kuuluu BBC Futuren Vuoden 2016 parhaat-kokoelmaan.

Huonomman mahdollisen vaihtoehdon kuvittelulla on hyvät puolensa

Huonotuuliset voivat olla loistavia neuvottelijoita, päätöksentekijöitä ja heillä on pienempi riski saada sydänkohtaus. “Kyynikoilla on todennäköisemmin hyvä avioliitto, korkeammat tulot ja he elävät pidempään – vaikka he itse luulevat tietysti toisin.”

Hyväntahtoisuus sen sijaan “lytistää motivaatiota, hankaloittaa huomion kiinnittämistä yksityiskohtiin ja tekee hyväuskoiseksi ja itsekkääksi. Positiivisuuden on todettu rohkaisevan ryyppäämiseen, ylensyöntiin ja suojaamattomaan seksiin.”

Viha, suru ja pessimismi ovat evoluution tulosta

Viha, suru ja pessimismi ovat syntyneet evoluution tuloksena. Visionäärisille neroille tyypillisen hyvin nopeasti palavan päreen ja nerouden yhteyttä on tutkittu ensimmäisen kerran vasta kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksessa selvisi, että viha helpotti sattumanvaraisten innovaatioiden tekemistä, eli niin sanottua “epämuodollista” ajattelua. Viha on historiallisesti antanut voimaa toimia nopeasti pakene-tai-taistele-tilanteissa, joissa “hullun neron” ominaisuudet voivat pelastaa oman ja muidenkin hengen. Viha antaa voimaa ja auttaa toimimaan.

Viha on evoluution tulos

Monien muiden tunteiden tavoin viha saa aivoissa alkunsa amygdalasta, jonka tehtävä on havaita hyvinvointia uhkaavat vaarat. Amygdala reagoi paljon ennen kuin ajatus vaarasta saapuu tietoisuuteen. Adrenaliinin virratessa aivoihin syntyy minutteja kestävä energiapurkaus, joka nostaa hengitystaajuutta, verenpainetta ja sydämen sykettä. Veri virtaa raajoihin ja pintaverisuoniin, saaden aikaan esimerkiksi vihaiselle tyypilliset punoittavat kasvot. Tämän reaktion on katsottu kehittyneen valmistelemaan kehoa rajuun fyysiseen toimintaan, mutta se myös parantaa motivaatiota ja antaa rohkeutta ottaa riskejä.

.

Viha tuo neuvottelutaitoja

Viha tuo myös neuvottelutaitoja: vihantunne herää voimakkaana esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen ihminen ei tunnu arvostavan valintojasi tai kiinnostuksenkohteitasi: viha kannustaa puolustamaan omaa näkökantaa huolimatta mahdolllisesta riskistä terveydelle, ystävyyden päättymiselle tai rahan menetykselle. Vihainen ilme voi myös tietyissä tilanteissa olla neuvotteluvaltti. Tutkimusten mukaan lievä alakulo parantaa sosiaalisten vihjeiden huomiokykyä ja ohjaa toimimaan reilummin toisia kohtaan.

Tukahdutettujen tunteiden vaikutukset

Tunteiden tuomisella ilmi on hyviä vaikutuksia

Tukahdutettujen tunteiden vaikutuksista kehoon on oltu kiinnostuneita jo muinaisessa Kreikassa. On havaittu, että tunteiden tuomisella ilmi on terveyden kannalta hyviä vaikutuksia. 2010 tehtiin tutkimus, jossa havaittiin vihansa tukahduttavilla ihmisillä olevan suurempi riski kuolla sydänsairauksiin kuin niillä ihmisillä, jotka näyttävät ja käsittelevät vihaansa ja taipumustaan stressiin. Toisissa tutkimuksissa tukahdutetulla raivolla on todettu olevan yhteys korkeaan verenpaineeseen.

Oksitosiini ja alentunut uhkien tunnistaminen

Positiivisiin tunteisiin liitetty oksitosiini on tutkimuksissa yhdistetty alentuneeseen kykyyn tunnistaa uhkia. Hyväuskoisuus lisääntyy ihmisen tuntiessa olonsa mukavaksi: stereotypioihin uskotaan helpoten silloin, kun olo tuntuu hyvältä. Positiiviset tulevaisuusfantasiat taas voivat johtaa motivaation puutteeseen: kun ihminen tuntee onnistuneensa, hän rentoutuu ja lakkaa ponnistelemasta, mikä voi estää ihmistä ymmärtämästä, että hän unelmoi. Tutkimusten mukaan hyvistä tuloista haaveilevat opiskelijat päätyvät usein ansaitsemaan vähiten, ja nopeasta toipumisesta unelmoivat potilaat toipuvat hitaammin. Lisäksi optimistiset ajatukset voivat estää ylipainoisia laihtumasta ja tupakoitsijoita lopettamasta tupakointia.

mikä on optimismiristiriita

Lehtiartikkeleita tutkimalla on saatu selville, että optimistisimmin kirjoitetuista on seurannut suorituksen heikkeneminen ja yrityksen johdon pitämiä puheita tutkimalla taas huomattu, että positiivisimmat ovat ennustaneet pienempää määrää työntekijöiden palkkausta ja matalampaa BKT:a. Kun nämä huomiot yhdistetään optimismiristiriitaan, eli uskoon siitä, että itsellä asiat menevät paremmin kuin muilla, voidaan olla ongelmissa. Ennemmin kannattaisi pitää lasia puolityhjänä ja pohtia, pahinta mahdollista tilannetta ennakoidakseen ja estääkseen mahdollisten vahinkojen synnyn.

Kuka saa ne parhaat naurut?

Siispä, seuraavan kerran kun joku käskee sinun piristyä, miksi et toteaisi olevasi vain kehittämässä reiluuden ymmärrystäsi, vähentämässä työttömyyttä ja pelastamassa maailmantaloutta?


Lue myös vihasarjan ensimmäinen osa Näkökulmia vihantunteeseen.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Siirry sivun alkuun
%d bloggaajaa tykkää tästä: