Miracura

Vyöhyketerapia

Podcast Jokapäivä, osa 53: Koska joka päivä on luonnossarentoutumispäivä

Podcastin tekijä Kaisa on myös vyöhyketerapeutti ja mentaalinen valmentaja, jolla on hoitotila Helsingissä.

Tämän päivän podcastiin liittyen pohdin luonnon merkitystä ihmiselle. Artikkelin lopusta löydät linkin tänään julkaistuun Jokapäivä-podcastiin. Löydät alta myös linkin edellisiin lähetyksiin.

Olen syntynyt maalla, maatilalle, jossa asuin koko lapsuuteni. Neljävuotiaana kanniskelin vesiämpäreitä navetassa vanhempien apuna. Leikin ojissa, joissa leikkiminen oli vaarallista ja minua peloteltiin ojanpeikolla niin että näin painajaisia.

Kuljin paljain jaloin nurmikolla ja hiekalla, kävin uimassa kun tuli kuuma. Haistelin koivikon ja haavikon tuoksuja keväällä, kesällä, syksyllä, talvella. Haistelin kaadettujen koivujen, kuusien, mäntyjen hajuja talousmetsässä. Karhu pihassa oli yllätys yhtenä aamuna, hirviä ja peuroja näkyi useammin. Petojen ja saaliiden jälkiä olisi voinut seurata joka päivä talvella: liiterin puupinojen alla asui hiiriä ja myyriä, lumikko kulki metsällä.

Rakensin yhtenä kesänä majan metsään. Totuin istuskelemaan tietyllä kivellä metsässä ja kulkemaan ilman kompassia lähimetsissä. Minulle kerrottiin, kuinka kotipaikkakuntani oli aiemmin ollut kuuluisa metsään kieltolakia pakoon pötkineistä pontikankeittäjistään. Oli arkea loikkia läheisen louhikon kivillä ja hukata sinne rakas linkkuveitsi.

Järvellä soutelu oli lempihommaani uimisen jälkeen. Moottorivene pilaa minusta edelleen vesilläolon: moottori peittää alleen kaikki äänet ja osan tuoksuista. Olen sanomattoman kiitollinen Annelle, joka kehitti kuin minun suureksi ilokseni Vesivaellus-nimisen harrastuksen ja liikuntamuodon. Sen kautta löysin uudelleen aikuisena vesiminäni ja suoremman yhteyden luontoon.

Ilman linnunlaulua päiväni olisi vajavainen. Lumen narske jalkojen alla tuo kotoisentutun talviolon. Keväällä vihreys yllättää, yhtäkkiä kukat ja pensaat tuoksuvat voimakkaammin kuin paahdettu kahvi läheisen paahtimon kulmilla. Suomen luonto on monimuotoinen, vielä toistaiseksi. Miksi mennä Afrikkaan hakemaan eksotiikkaa?

Lehdistä voi lukea puiden kymmenestä haihtuvasta öljystä. Lukemattomia (ja luettuja) kirjoja on kirjoitettu luontoaiheista: luin juuri vähän aikaa sitten metsäkellinnästä. David Attenborough oli yksi nuoruuteni luontoguruista.

Jokainen puu ansaitsee halauksen. Ja jokainen ihminen ansaitsee hetken puun kanssa.

Kuinka paljon vietät aikaa luonnossa? Mitä teet siellä?


Kerro ajatuksistasi – täällä tai Facebookissa.


Annan muutaman minuutin pituisissa podcasteissa vinkkejä ilon löytämiseen arjesta ja pienistä hetkistä. Pyrin tarjoamaan ideoita ja inspiraatiota kuulijalle. Podcastit julkaistaan tämän sivuston linkin mukaisesti Soundcloudissa.

Huomenna pohdin jälleen uutta aihetta.

Edellisten podcastien aiheet

Eilen puhuin ruoasta.

Löydät linkit edellisiin lähetyksiin täältä.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Siirry sivun alkuun
%d bloggaajaa tykkää tästä: