Siankärsämö lääkeyrttinä – vanhan kansan yleislääke

Siankärsämö

Lat. Achillea millefolium, rohdosnimi Suomessa siankärsämön lehdet Millefolii folium, Millefolii herba, kukat Millefolii flos

Suomessa siankärsämöä kutsutaan kansanomaisesti myös pyörtänöpöllöksi, pellonvanhimmaksi ja akantupakiksi. Siankärsämöllä on pitkä historia lääkekasvina: sitä on käytetty jo muinaisessa Egyptissä sekä Intian ayurvedalääkärien toimesta.

Jos tunnet yhtään Suomessa kasvavia kasveja, tiedät luultavasti, miltä siankärsämö näyttää. Monivuotinen, varreltaan tukeva valko- tai punakukkainen siankärsämö voi kasvaa yhtä hyvin pihoilla kuin pelloilla tai joutomailla. Lisätietoa siankärsämön historiasta ja tunnusmerkeistä löydät esimerkiksi Wikipediasta.

Vaikuttavat aineet

Siankärsämöstä on löydetty 120 eri ainesosaa. Koostumus eri kannoissa vaihtelee suuresti. 0,2-1,4% siankärsämöstä on haihtuvaa öljyä. Euroopan farmakopean mukaan siankärsämön tulee sisältää vähintään 0,2% öljyä, josta 0,02% kamatsuleenia.

Siankärsämö sisältää muun muassa beetapineeniä, kamferia, karyofylleeniä sekä kumariineja ja erilaisia happoja, kuten salisyylihappoa. Lisäksi siinä on sokereita ja monia aminohappoja, kuten asparagiinia, alaniinia, leusiinia ja lysiiniä. Lisäksi siankärsämö sisältää syanogeenisia glukosideja, tyydyttymättömiä rasvahappoja, parkkiaineita, foolihappoa ja C-vitamiinia.

Vaikutus

Siankärsämö alentaa ruumiinlämpöä ihmisen ollessa kuumeinen sekä emäksisten aineosiensa ansiosta myös verenpainetta. Se myös viilentää ja hikoiluttaa, supistaa ihoa ja limakalvoja, irrottaa limaa, kiihdyttää aineenvaihduntaa, parantaa ruoansulatusta ja ruokahalua sekä lisää sapen eritystä. Siankärsämö myös suojelee maksaa myrkyiltä.

Siankärsämö lisää virtsaneritystä ja monet sen ainesosat kuten atsuleenit ehkäisevät tulehduksia. Atsuleeni edistää lisäksi haavojen paranemista, proatsuleeni taas poistaa turvotusta ja estää tulehduksia. Siankärsämön sisältämä eugenoli lievittää kipua. Lisäksi siankärsämö ehkäisee verenvuotoja ja estää veren hyytymistä: ”kasvi tyrehdyttää liiallista verenvuotoa, toisaalta virkistää puutteellista ääreisverenkiertoa ja edistää laskimoverenkiertoa.” (Piippo, osa 4, s. 113.) Siankärsämö poistaa nestettä [on diureettinen] sekä laukaisee sisäelinten kouristuksia.

Siankärsämö ehkäiseen monenlaisten bakteerien ja myös sienten kasvua. Se rauhoittaa keskushermostoa, eli sillä on samanlaisia vaikutuksia kuin kamomillalla.

Käyttö

Siankärsämön lehdistä ja kukista, joskus myös varresta voidaan valmistaa

• teetä
• tinktuuraa
• mehua
• kapseleita
• hauteita
• kylpy- ja kurlausvettä
• siankärsämöviinaa
• siankärsämöä voi käyttää myös salaattina, lisätä keittoon tai käyttää mausteena

Siankärsämö vaikuttaa kamomillan tavoin ruoansulatuselimiin ja sopii siksi käytettäväksi erilaisiin ruoansulatushäiriöihin, mahahaavan hoidoksi sekä maksa- ja sappivaivoihin. Se sopii myös ikenien hoitoaineeksi.

Siankärsämöä kutsutaan naisten yrtiksi, koska sillä voidaan vaikuttaa kuukautiskiertoon: hoitaa epäsäännöllisiä kuukautisia, lievittää kuukautiskipuja, tulehduksia tai helpottaa vaihdevuosioireita. Näihin vaivoihin siankärsämöä käytetään usein teenä.

Siankärsämö toimii usein hiostavana ja kuumetta alentavana ainesosana perinteisissä flunssarohdoissa, jotka sisältävät lisäksi punahattua, seljakukkkaa, inkivääriä ja minttua. Siankärsämö auttaa myös migreeniin, yskään ja astmaan sekä vähentää sädehoidon sivuvaikutuksia. Verenpainetta alentavana sen avulla voidaan laskea veritulppariskiä.

Ulkoisesti siankärsämöä voidaan käyttää esimerkiksi suonikohjujen hoitoon, peräpukamiin, haavoille ja muille ihorikoille kuten myös paleltumille ja akneen. Siankärsämöä voi käyttää aurinkovoiteena ja vähentää liiallista hiustenlähtöä. Kylpyvedessä kasvi rentouttaa.

Siankärsämöä käytetään myös homeopatiassa. Siellä sillä hoidetaan pääasiassa verenvuotoja. Siankärsämöä voi käyttää myös kasvien lannoitteena.

Varoitukset

Suuret annokset voivat aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta (verenpaineen laskun takia). Kasvin koskettaminen voi aiheuttaa allergiareaktioita. Sisäinen käyttö voi lisäksi aiheuttaa ihottumaa tai tehdä ihon valonaraksi. Siankärsämöä ei pidä käyttää verta vuotaviin haavoihin tai raskauden aikana (tujoni aiheuttaa keskenmenoriskin).

([Suluissa] olevat asiat tekstissä ovat omia selvennyksiäni)

Lopuksi:

Kirjoitin tämän, koska verkosta löytyy minusta turhan vähän järkevää, lääketieteeseen pohjautuvaa tietoa fytoterapiavalmisteista ja niiden käytöstä. Kasvilääkkeet ovat kuitenkin nekin lääkkeitä, aivan kuten apteekista saatavat synteettiset vastineensa. Luontaislääkkeiden osaajat, olkaa eri mieltä, jos on huomautettavaa!

Olen päätynyt valmistamaan itse siankärsämötuotteeni: kesäisin teen tarvittaessa teetä tuoreesta siankärsämöstä, olen tehnyt myös siankärsämöuutteen liottamalla siankärsämöä alkoholissa. Sopivan annostuksen olen löytänyt kokeilemalla. Olen myös luonnollisesti huomannut tarvittavan annostuksen vaihtelevan sen mukaan mitä muuta teen: mitä syön ja juon, miten liikun, miten paljon lepään, onko stressiä, mikä vaihe kuukautiskierrosta on menossa jne. En käytä siankärsämöä säännöllisesti, ainoastaan tarvittaessa. Muistan myös aina käyttöä harkitessani huomioida muut käyttämäni lääkkeet tai lääkkeita vastaavat valmisteet (kuten synteettiset vitamiinit).

Muista myös, ettei samaa kasvia pidä käyttää kauaa: enintään kaksi viikkoa kerrallan, jos sillä on selviä lääkinnällisiä vaikutuksia. Tämä siitä syystä, ettei useimpien kasvien pitkäaikaisvaikutuksia tunneta. “Ruokahaluttomuus, voimattomuus ja erilaiset epämääräiset vaivat voivat olla oireita alkavasta myrkytyksestä” (Piippo, Luonnon lääkeyrtit 1, s. 198). Lisäksi eri kasvit saattavat vaikuttaa ihmisiin eri tavoilla.

Lähteet:

• Luonnon lääkeyrtit: Osa 4, sivut 111-114. Sinikka Piippo. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2003.
• Luonnon lääkeyrtit: Osa 1, sivu 198. Sinikka Piippo. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2003
• Wikipedia. Viitattu 03.10.2018.
• https://www.sciencedirect.com/topics/biochemistry-genetics-and-molecular-biology/cyanogenic-glycosides, ScienceDirect-julkaisut, viitattu 3.10.2018.
  
• Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:parkkiaineet, viitattu 3.10.2018.
• Duodecim Terveyskirjasto http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00849, viitattu 3.10.2018.